Tänään tulee töltsästä "Jänniä juttuja Jokelasta", osan nimi on "Karvalakki" Pikku Kakkosella :o)


 

Pitäisiköhän minun sanoa nyt jotakin tästä kuvittajana olosta?

Kuvittaminen on hiljaista tuusaamista, johon unohtuu. Lähtee tuolista kävelemään niin ihmettelee missä jalat on, koska ne ovat puutuneet viiden tunnin hiiskumattomassa hiljaisuudessa salaa toimintakyvyttömiksi. Selkä on jymähtänyt ja nivelet narisee. Minun onni on tuo puutarhan hoito tässäkin tapauksessa, se on sitä hyötyliikuntaa.