Kisu-Misu: Kesä on loppu. Aika kylmä aamu.

 

Titti: Joo. Ja sataa.

 

Kisu-Misu: Pitäisköhä mennä käymään Ruotsissa.

 

Titti: Miten niin?

 

Kisu-Misu:  Ruotsissa on kuulema lämpöisempää, koska siellä on enemmän sitä etelää. Ja sen takia kauheasti hevoskastanjoita. Siellä kuulema saisin rutata hevoskastanjoita vaikka kuinka paljon. Äippä sanoi. Se melkein hermostui eilen.

Titti: Ootko sää rutannut äipän juttuja?

 

Kisu-Misu: Joo. Hevoskastanjoita ei saa rutata, kun niitä on vaan kaks. Ja ne on harvinaisia.

 

Titti: Hö, ei äippä voi olla kauheen vihanen, koska eihän MEITÄKÄÄN oo kuin kaks. Ja mä ainakin olen aika harvinainen.

 

Kisu-Misu: Nii-i. Vifty-vifty. Tosiaan. Ja mä oon TOSI harvinainen. Onneks meitä ei oo enempää.

 

Titti: ...nyt me tiietään, että äippä nostaa kauhean metelin, jos sillä on jotakin vähän, ja sitä joku ruttaa.

 

Kisu-Misu: Nii. Joskus vähän voi ollakin tosi paljon.