582102.jpg

* Vanha kuva Sophiasta. *


Titti: Äippä lukee taas jotakin dekkaria. Siis TAAS!

Kisu-Misu: Katso, mikä pyssynkuvakin kirjan kannessa on. Pum pum!

Titti: Sullahan on muuten kuula jossakin sun sisällä?

Kisu-Misu: Joo, mua ammuttiin kerran. Olen kova jätkä. Kuulan annettiin koteloitua, koska se on semmoisessa paikassa tuolla lonkan sisäpuolella. Siitä on jo varmaan seitsemän vuotta.

Titti: Kaameeta. Inhoan pyssyjä.

Kisu-Misu: Niin minäkin. Äipän veljeäkin on ammuttu. Silläkin kuulan annettiin olla pari vuotta, ennenkö ne poistivat sen. Olkapäässä.

Titti: Kuka sitä ampui?

Kisu-Misu: Sen oma koira.

Titti: Ajatella.

Kisu-Misu: Mutta nää kuulajutut on suvussa. Äipän yksi serkku ampui itseään sääreen, kun harjoitteli nopeaa vetämistä, sillei niin kuin lännenelokuvissa. Ja yksi sen serkku kulkee kai vieläkin kuula päässä, keskellä päätä. Ja yksi pikkuserkku joutui haulisateeseen metsällä.

Titti: Minkä takia sä aloit puhua tommosia? Mun tuli huono olo.

Kisu-Misu: Ihmettelen, miksi äipän pitää lukee kirjaa, jossa on pyssynkuva kannessa, ja silti se nauraa.

Titti: Ihmiset on omituisia.

Kisu-Misu: Mutta joskus mä ehkä kirjotan dekkarin kissoille. Sain sen idean siitä, kun se koira ampui pyssyllä. Ajattele, jos joku myyrä oppisikin ampumaan! Ja superkissa lopulta söisi sen. Minä itse olisin se superkissa. Siitä voisi tehdä elokuvankin.

Titti: Minun vihloo selkärankaa semmoinen dekkari. Kirjoittaisit mieluummin myyräkannan lisääntymisestä ja juoksemisesta suoraan ruokakuppiin.

Kisu-Misu: Semmoisessa elämässä ei olisi mitään itua.

Titti: Niinkö? Kauran idut on kyllä hyviä kun ne vihertää, muuten en piittaa...

Kisu-Misu: Nyt mä oivalsin, miksi äippä lukee dekkaria.

Titti: Sillä on loppunut ituset jääkaapista? 

Kisu-Misu: Mieti, jos et ikinä pääsisi enää myyrästämään. Et ikinä!?

Titti: Ööö? Mä söisin kaiken kupista?

Kisu-Misu: Tjaa... niin sinä varmaan tekisitkin. Mä varmaankin menisin siinä tilanteessa äipän syliin lukemaan pyssydekkaria. Mitä pelottavampi, sen parempi. Mitä kaameampia pum-juttuja, sitä mahtavampaa. Mutta älä kysy, et varmaankaan tajua jutun pointtia.

Titti: Tottakai! Äippä varmasti nousisi antamaan lisää kastikeruokaa?

Kisu-Misu: Niin... Voi että Titti, kun sun ajatukset on onnellisen yksinkertaisia. Olet onnen kissa. Sulle ehkä tosiaan riittää se jännitys, minkä makuisia nappuloita kuppiin kilahtaa.

Titti: Nii-i. Kaikki on tosi hyvin.

Kisu-Misu: Jep. Ehkä liian hyvin. Ihan liian hyvin.

 

***