1231588902_lumi lumessa.JPG

Lumipallon päiväkirjaa:

Herätin mamman (kisut puhuvat lapsellisesti äipästä) aamulla kymmeneltä mukavalla lipaisulla naamaan. Olimme hereillä yöllä ainakin kahteen. Inhosin kovia paukahduksia pihalla. Inhoan siis Uusia Vuosia.

Mamma haukotteli ja heilutteli varpaitaan -ja päätin siis lipaista myös varpaita. Sitten juoksin ulko-ovelle odottamaan. Asettauduin mukavasti köllöttämään matolle, sillä mamma pukeutuu hitaasti näin pakkasilla.

Ensin mamma näkyi vetävän jalkaansa kirjavat villasukat ja flanellisten pyjamanhousujen päälle toppahousut. Sitten kaksi villapaitaa flanellipaidan päälle ja - karvareunainen pitkä eskimotakki! Tai kaikki sanovat sitä eskimotakiksi. Sitten meni aikaa, kun se nyhräsi kenkiä jalkaansa, eikä meinannut vaatemäärän takia taipua kunnolla. Sillä valui päässä jo hiki, kun se viimein älysi laittaa päälleni valjaat. Olin jo varulta tuijottanut valjaita, enkä talutushihnaa. - Valjaiden laittohan tarkoittaa sitä, että kohta mennään ja kovaa.

Ai niin, sitten mamma veti päähänsä läppähatun ja paksut lapaset ja menimme ulos. Ja sitten mamma muisti, että puhelin oli syytä olla mukana, jos sattuisi jotakin. Ihan kuin jotain voisi sattua.

Männikkö vilisi, kun pääsimme postilaatikolle. Mamma jarrutteli, sillä sitä pelotti. Se näytti ihan kuura-akalta. Takaisinpäin mamma joutui kuitenkin potkuttelemaan itse, sillä minä en vedä kotiinpäin... Mitäs jarruttelee.

***

.